tiistai 10. heinäkuuta 2012

Ruisrock 2012

Koska en viime kesänä ehtinyt nauttia kesätapahtumista ollenkaan, päätin, että tänä vuonna ravaan niissä oikein olan takaa. Ensimmäisenä lähdin Ruissaloon päättäväisesti kolmen päivän lippu taskussani.

PERJANTAI

Ruisrock-viikonloppuun kuuluu pyörämatka ja Johanna. Ensimmäinen etappi on Portsan K-kauppa, josta haetaan hiukan matkaevästä. Toinen stoppi on Ruissalossa mansikkakummulla. Metsämansikoita, oukki doukkeja, lakuja, sidukkaa ja hihkumista: ihana kesä ja Ruissi! Tänä vuonna fiilistely loppui melko lyhyeen, sillä hyttysetkin olivat janoisia.

Disco Ensemblen viimeisetellessä keikkansa saavuimme viimein alueelle. Etsimme Sinin seurueineen ja suuntasimme Aurinkolavan tuntumaan tuopposille. Aurinko paistoi, ihmiset olivat iloisia ja minulle uusi tuttavuus Yeasayer soitti todella mukavan keikan. Flogging Mollyn aikana löysin helsinkiläisiä rakkaita. Istuskelimme Jennin kanssa maassa ja kummastelimme, miten jännältä tuntuu, kun maan pinta joustaa pomppivan yleisön alla. Sitten juotiin skumppaa merenrannalla ja soitettiin ilmakitaraa Kauko Röyhkän ja Nartun esiintyessä. Ilta huipentui Pulpiin, jonka keikan aikana hukkasin kaikki tutut. Se ei onneksi menoa haitannut, Jarvis yhtyeineen oli mieletön!

Todella herkullisia metsämansikoita matkalla.
Huulet, kynnet ja marjat sävy sävyyn.
Taiteellinen lähikuva.
Ihana Johanna ja minä.
Sini ja festarieväät.
Minä ja Jenni festari-ilopäissämme.
Viikonlopun paras keikka!
Pulp-onni.
Jarvis jammaa oikealla.
LAUANTAI

Ilmatieteenlaitos ja Foreca olivat molemmat vakuuttuneita siitä, että lauantaina ukkostaa aamukymmenestä lähtien aina puoleenyöhän saakka. Niinpä vedin jalkaan Nokian luottokumisaappaat. Ja mitenkäs siinä sitten kävi? Aurinko paahtoi koko päivän ja hautoi tassujani, jotka epämukavat kenganpohjat olivat raadelleet jo alkuiltaan mennessä. Jalkani vihaavat nyt säätiedoituksia.

Lauantaina Johanna ja minä aloitimme festaripäivän merestä. Jalkani kaipasivat helpotusta ja tunnelma oli muutenkin melko hikinen ja nihkeä. Pikkudippaus meressä viilensi mukavasti. Seuraavana vuorossa oli Annu, jota lähdin etsimään portilta. Unohdin tyystin, että 30 000 hengen kemuissa ei puhelimesta juurikaan ole hyötyä, joten seuraava puolitoista tuntia meni Soneran verkkoja kuormittaen. Hetken olin jo vakuuttunut, että vietän loppupäivän itsekseni, mutta vihdoin puhelin hälytti ja löysin kuin löysinkin vaimoni ja ihanan Annikan. Pidimme piknikkiä Lounalavan läheisyydessä, lauloimme Nina Perssonin kanssa ja kirosimme vessajonoja. Söin kylpyhuonematon kokoisen muurinpohjaletun, ihastelimme Madonnaa muistuttavaa Chisua sekä parrakasta ja etevää Antero Lindgreniä. Illalla olimme jo ihan kypsiä (tai kenties vain liian vanhoja) tungokseen ja lähdimme ennen suurinta ryysistä.

Aurinko kiusaa Johannaa.
Ihana meri tarjosi onneksi viilennystä. 
Kohta soittaa The Cardigans!!!!!
Mahtava The Cardigans ja ihana Nina Persson.
Mä ja Annika tosi retskana.
Chisu.
Annu ja Annika kujeilee.
Miks tääl on niin paljon väkee? Häh?
SUNNUNTAI

Sunnuntaina satoi, väsytti ja kolotti (etenkin jalkani vaikeroivat lauantain jäljiltä). Moni taisi jättää kolmannen päivän väliin, mutta eihän Bloc Partyn keikkaa saattanut passata! Liityin Annen seuraan ja vaihdoin pirulliset kumpparit maihareihin (halleluja!). Bloc Partyn keikka oli ihan mieletön ja taisin hiukan rakastua Kele Okerekeen, bändin laulaja-kitaristiin. Keikan jälkeen alkoi sataa kaatamalla, joten kipitimme suojaan puun alle. Se ei juurikaan auttanut, mutta nolot sadeviitat suojasivat onneksi tehokkaasti. Kun Jimmy Cliff asteli lavalle sade oli jo loppunut ja letkeä reggae -meininki sai unohtamaan koko episodin.

Illan ehkä odotetuin keikka oli Snoop Dog. Ei niinkän musiikin takia, vaan artistin. Olen aina suhtautunut Nuuskivaan koiraan huumorilla mutta viime vuosina miehestä on tullut vain suuri vitsi. Keski-ikäinen räppäri, joka käyttäytyy kuin mikäkin teinitähti-naistenvalloittaja on loppujen lopuksi vain surkea tapaus. Siksi Snoopin konsertti olikin suuri yllätys! Herra esitti hittejä yksi toisensa perään ja yleisö otti ne omakseen. Pellolla oli ihan mahtava tunnelma ja tuli itsekin tanssittua enemmän kuin aikoihin. Siitäs sain nenilleni.

Ilta päättyi Two Door Cinema Clubin tahtiin Telttaan. Keikka oli todella hyvä, mutta se olisi ollut parhaimmillaan auringonpaisteessa ja ulkolavalla. Loistava päätös viikonlopulle joka tapauksessa! Kiitos Ruisrock musiikista, suurista kevätkääryleistä ja sujuvasta bussiliikenteestä. Koetetaan ens vuonna kiinnittää huomiota niihin jonoihin, tulviviin huusseihin ja tieukkoihin aikatauluihin. Ja kaikki säätiedoituksista vastuussa olevat: yrittäkää nyt saada edes realiaikainen sää oikein. **ttu.

Mukavat ja käytännölliset maiharit, nuo festarikengistä parhaimmat.
Bloc Party ja Kele Okereke. 
Vesisateen uhrit.
Snoop Doggy Dog in da house. 
Hyväntuulinen Two Door Cinema Club päätti viikonlopun.
I was in Ruisrock last weekend. I saw Yeasayer, Kauko Röyhkä, Pulp, The Cardigans, Antero Lindgren, Chisu, Bloc Party, Jimmy Cliff, Snoop Dog, Two Door Cinema Club. The weather forecasts predicted thunder storms for Saturday so I wore my wellies, but it turned out to be scorching so my feet got pretty ruined. On Sunday we had an hour of downpour, but fortunately it was between gigs so it didn't do much damage. What a weekend! 

-ioanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti